Ei ole helppoa, ei. Motivaatio on pahasti hukassa. Tuntuu ettei mikään huvita ja olen kiukkuinen koko ajan, kun tiedän etten saa herkutella mieliherkuillani suklaalla ja muulla hyvällä. Lenkillekään en ole itseäni saanut. Omistan askelmittarin, mutta siitä on patteri loppu enkä ole löytänyt siihen vielä kaupasta uutta. Luulen että tämäkin asia vaikuttaa siihen ettei huvita liikkua yhtään. Muistan että mittarin pitäminen motivoi minua aikaisemmin tosi hyvin, oli hienoa kun sai sen kymppitonnin rikki.

Tänään kävin ruokakaupassakin. En oikein tiennyt mitä olisin ostanut, ei tehnyt mitään mieli. Paitsi tietysti kaikkea sellaista jossa on miljoona kaloria. Ostin sitten keittoaineksia, jos tulis huomenna soppaa tehtyä. Tänään sai muu perhe tyytyä valmispitsaan, itse maistoin siitä vain pienen palan. Olin viisas ja ostin sellaisen pitsan josta en itse tykkää (salami). Mutta, mutta. Poika oli kaupassa mukana ja hän oli tietyllä jutulla ansainnut itselleen vähän karkkia ja irtokarkkihyllyllä sitten täytin hänelle pussia ja tietysti siinä samalla itsellenikin muutaman karkin pistin. Harmittaa. Kyllä sitä on ihminen heikko.

Muutoin olen tänään syönyt suht hyvin, nuudeleita ja tonnikalaa, ruisleipää ja juustoa (12%), omenan ja sen pienen siivun pitsaa niin ja kaksi jugurttia (0,1%). Nyt kun sais ittensä vielä liikkumaan niin vois jotain tapahtuakin. Uimisesta tykkäisin kovasti, mutta halli on 15 km:n päässä ja uikkari ei tietysti sovi päälle. Sauvakävelyä on tullut harrastettua ahkerasti joskus, sillä keinoin pudotin viimeksi sen 10 kiloa, mutta nyt lenkkimaastot kyllästyttävät, aina samat ringit tulee käveltyä ja aina YKSIN. En saa lenkkikaveria mistään. Aika kuluis paljon paremmin, kun olis joku kenen kanssa höpötellä kävellessä. Yksistään kun kävelen, pelkään aina sitä että ajatukset alkavat harhailla kaikkeen ikävään. Siihen ei oikein musiikkikaan auta.

Puntaroin itseni tänään, ei olis vielä pitänyt, mutta kun utelias olen. Ei ollut paino vielä muuttunut mihinkään. Toivottavasti pysyisin kurissa viikonlopun yli, jos viikossa ei tapahdu minkäänlaista pudotusta, se masentaa mut maan rakoon ja tämä yritys tyssää alkuunsa.

Nyt siis odottelen kauhulla viikonloppua.

(kuvasin muuten tavoitevaatteeni, niitä siis seuraavassa postauksessa)

Niin ja Kiitos kovasti kommenteista!!! kannustusta nyt tarvitsenkin :)