Voiton puolella ollaan tätä päivää. Aika hyvin olen saanut pidettyä itseni kurissa, muutaman suklaapalan olen syönyt. Hyvä minä. Kommentteja on tullut ja kannustusta, kiitos niistä hirmuisen paljon, olen itsekin yllättynyt siitä, kuinka paljon virtuaalituestakin voi olla apua. Erityisesti Lisalla oli paljon asiaa, vastailenkin nyt vähän niihin juttuihin.

Eilisestä kirjoituksestani saattaa tosiaan saada sellaisen kuvan, että meillä syödään pelkkää valmisruokaa. Näin ei kyllä ole, eilinen pitsa oli todellakin poikkeus. Pääsääntöisesti teen ruuan aina itse, ja meillä on aina myös salaattia tms. pöydässä tarjolla. Lapset pitävätkin kaikki hurjan paljon erilaisista salaateista ja jopa kasviksista ( sitä jaksan aina ihmetellä). Pyrin tekemään suht monipuolista ruokaa ja pidänkin ruuanlaitosta, vielä kun siihen olisi enemmän aikaa. Omat päiväni ovat pitkiä ja opiskelut päälle, niin ei sitä ehdi niin paljon ruuanlaittoon paneutua kuin haluaisi. Isännästä ei siihen hommaan ole :)

Puntarissa: olen päättänyt käydä kerran viikossa, maanantaisin. Silloin aina merkkaan tulokset "virallisesti"  ylös. Ruokapäiväkirjaa olen myös nyt pitänyt tunnollisesti, olen laittanut sinne helppoja ja kevyitä ruokaohjeita, kannustuslauseita ym. hörhellystä. Näin sitä on hauskempi täytellä ja saapahan siihenkin kulumaan aikaa, jonka muutoin käyttäisin syömiseen. Opiskelukiireet alkavat kohta toden teolla, toivottavasti ehdin ja jaksan kuitenkin jatkossakin merkata syömiset ylös.

Sitten siitä patterista: Olen kyllä itse sitä ollut hankkimassa, kahdesta kaupasta olen jo katsellut, mutta en ole löytänyt. Jatkan etsintää.

Lähin kauppa: on meillä n. 300 metrin päässä :) toisaalta hyvä toisaalta huono. Tosin se on pikkukauppa, eikä siellä ole kovin suuret valikoimat. Parempiin kauppoihin on matkaa sitten jo lähemmäs 20 kilometriä.

Lenkkipolulle ole ajatellut patistaa itseni nyt viikonlopun aikana, en vielä tänään. Tytär on innokas kävelijä, tosin vielä niin pieni, että matka ei voi olla kovin pitkä. Jos kuitenkin vähän sitten hänen kanssaan kävelisin. Pitemmille matkoille saan kyllä jatkossakin suunnata aina yksin.

Lupasin niitä kuvia tavoitevaatteistani:

 

Näihin farkkuihin olis tavoite mahtua keväällä. (kuva on ihan hassu) Koko on 42, hieman joustavat. Ostin nämä silloin viimeksi kun sain sen kymppikilon pois, silloinkin olivat hieman kireät. Nyt haluaisin että ne olisivat juuri sopivat. Niissä mitoissa olisi hyvä olo.

Nyt lähden saunaan ja juon yhden (sallittakoon se nyt minulle) saunalonkeron. En enempää. Siitä se lähtee, parempi elämä. (toivottavasti).

(Ai niin, lisäsin tuon laskurin, mutta jostain syystä se näyttää jo hurjia lukemia, miten ihmeessä se nyt noin? Saakohan sitä mistään nollattua? Oikeasti kävijöitä on ollut varmaan joku parisenkymmentä).