Tökkii ja tökkii. Eilen olis ollut "virallinen" punnituspäivä, mutta oli aamusta asti niin kiirettä että Unohdin käydä vaakalla. Noh, tänään sitten  ja tulos: 87.8. Pöh. ei tuu niin mitään ei.

Tiedän, tiedän : lisää liikuntaa ja silleen. No yritystä on. Tänään aattelin käydä kunnon lenkillä,kun on niin ihana ilma ja vapaapäivä.

Tulihan sitä viikonloppuna herkuteltua vähän liikaa, josta syystä kävi sitten niin kuin kävi. Jotenkin en meinaa saada sitä virettä päälle. Muistan kun viimeksi mulla oli mahdoton hinku ja tsemppi koko ajan. Mihin se on joutunut?!?!?!! Sitä motivaatiota olen tässä nyt metsästänyt oikein urakalla, olen katsellut sopivat vaatteet tavoitteeksi, olen asettanut 5 kg:n tavoitteen, olen saanut jopa tuttavan tuttavavan pieneksi tsemppikaveriksi (nähdään kyllä tosi satunnaisesti) Vaan jokin mättää silti. Ei ymmärrä.

Onko mulla vaan nyt niin paljon kaikkea muuta, että en pysty keskittymään itseeni tarpeeksi. On opiskelut, työ ja perhe. Aikaa ei liiemmin jää ylimääräiselle. Se, että en ole kertonut miehelleni  mitään (enkä aiokaan kertoa) voi tietysti myös vaikuttaa asiaan, mutta en usko että niin paljon kuitenkaan. Kyllähän se ukkokulta sitten saattais sillon tällön lenkille potkia ja huomautella syömisistä, mutta koen sen enemmänkin negatiivisena nalkutuksena, kuin kannustuksena. Itse kun hän on mallinmitoissa ja täydellinen joka suhteessa, niin ja pystyy mättämään naamaan vaikka mitä eikä liho. Ne geenit kun sais :)

Olen jopa innostunut kokeilemaan uusia reseptejä ja yhtä niistä tässä muutama päivä sitten kokeilinkin:

Tämä keitto oli tosi hyvää, kiitos ohjeesta Heidille!

Nyt pistelen jotain kevyttä suuhun, lueskelen teidän muiden tunnelmista ja yritän sitten repiä itseni ulos reippailemaan. Josko se motivaatio olis jossain tienvarrella??

Niin ja kiitos kovasti taas kaikille kommentoijille, teistä on paljon apua, vaikkei nyt siltä oikein näytäkään..