Tauti voitettu, mutta kaikki muu onkin sitten päin helvettiä.

Vikana:Kyllästyminen, masentuneisuus, riittämättömyyden tunne. Kukaan ei välitä, kukaan ei kaipaa, kaikki pärjäisivät vallan mainiosti ilman minuakin. Jopa paremmin.

Miten voinkin olla niin p****leen saamaton ihminen. Tuntuu että millään ei ole mitään väliä. Miksi mä pesisin pyykkiä? tai tiskaisin astiat?? Mitä väliä?? Ja sitten vielä tuo koulunkäynti. Olen vain lihava ja tyhmä.

Paniikkihäiriökohtaukset on lisääntyneet, nyt saa jatkuvasti pelätä niitäkin, onneksi ne on ollu vielä suht hallittavissa.

Painajaisetkin on tullu kuvaan, viime yönäkin näin ihan outoa unta, unen lopussa koitin hurjasti painaa videon nappulasta stop- painiketta, että se kauhea uni loppuisi. En muista onnistuinko, heräsin siinä kohtaa.

Lopetan nyt tähän, en osaa kirjoittaa nyt mitään järkevää. Hukutan murheeni siihen ainoaan asiaan jonka osaan, tosin ei se hyvä keino ole, mutten tiedä muutakaan.